Rivitalosta moderniin puutaloon

Titta ja Henri  odottavat malttamattomina uuden kodin valmistumista.

Titta, 24, ja Henri, 30, saivat idean omakotitalon rakentamiseen, kun perheen ensimmäinen lapsi syntyi kesällä 2010.

Titan ja Henrin perhepotretti. ( KUVA: Titta Lauri )

Titan, Vennin, Elmin ja Henrin perhepotretti. ( KUVA: Titta Lauri )

Titta ja Henri ovat seurustelleet kuusi vuotta. Sinä aikana heidän perheeseensä on syntynyt kaksi lasta; Venni, 4, ja Elmi, pian 2. Lisäksi perheellä on kaksi koiraa; Lola & Kerttu. Pariskunta osti rakennusvaiheessa olevan hieman alle sadan neliön kokoisen rivitalokodin vuonna 2009, jonka he remontoivat mieleisekseen. Muuttaessa rivitaloon oli perheen ensimmäisen lapsi jo tulossa.

– Rivitalossa ei ollut kuin kaksi makuuhuonetta ja tiesimme, että jossain vaiheessa tarvitsemme kuitenkin lisää tilaa, joten aloimme harkita talon rakentamista, Titta kertoo taloprojektin alkuvaiheista.

Titta ja Henri katselivat potentiaalisia tontteja ja asuntoja vuosia, mutta mieluista ei kuitenkaan löytynyt. Haastavinta oli löytää koti oikealta asuinalueelta. Henri työskentelee perheyrityksessä ja tulevan kodin oli oltava lähellä työpaikkaa.

– Etsimme kotia ensisijaisesti samalta alueelta, missä rivitalokotimme sijaitsi. Koimme useita pettymyksiä, kun sopivat taloehdokkaat myytiin aivan nenämme edestä. Emme kuitenkaan antaneet periksi, vaan lähestyimme kaupungin teknistä lautakuntaa ja haimme tutuksi tulleen asuinalueen ainoaa tonttia, jonka kaupunki oli jättänyt myymättä.

– Vanhankin talon osto ja sen remontointi oli yksi mahdollisuus, mutta kiireisen elämän ja pienten lasten vuoksi päädyimme uuden talon rakentamiseen. On helpompaa muuttaa uuteen ja valmiiseen kotiin kuin keskelle remonttia lasten kanssa.

– Katselin sivusta, kun veljeni remontoi vanhaa kohdetta kotikaupungissani Raahessa ja täytyy nostaa hattua hänelle. Hän teki valtavan työmäärän remontoidessa 1800-luvulla rakennettua taloa. Meistä sellaiseen ei olisi ollut, Titta kertoo.

Sinnikkyys ja toiveikkuus palkittiin viimein ja hieman ennen 2013 vuoden jouluaattoa postilaatikkoon tipahti kirje, jossa kerrottiin, että kyseinen tontti olisi pariskunnan ostettavissa.

– Tontin ostomahdollisuus oli ehdottomasti paras joululahjamme!

Talon elementtien asennusta. ( KUVA: Titta Lauri )

Talon elementtien asennusta. ( KUVA: Titta Lauri )

Toimiva pohjaratkaisu on tärkein

Talon valinnassa kriteerinä oli toimiva pohja; paljon avaraa tilaa sekä isot ikkunat. Korkeat katot ja paljon terassia. Tällä hetkellä pitkälle mietitty pohjaratkaisu vaikuttaa juuri sopivalta lapsiperheen tarkoitukseen, käytännössä tilan näkee vasta muutettuaan sisälle taloon. Pohjaratkaisu on Titan ja Henrin suunnittelema ja arkkitehdin valmiiksi piirtämä. Asuinneliöitä tulevassa kodissa on 170. Pariskunnan toiveissa siintää asuminen maalla, mutta he ovat tyytyväisiä tämän hetken ratkaisuun. Uuden talon rakentaminen alkoi lokakuussa 2014 ja valmiiseen kotiin perhe pääsee muuttamaan reilut puoli vuotta myöhemmin. Nopean rakentamisen mahdollisti se, että talo toimitettiin elementtitoimituksena Teri-talon tehtaalta. Talo on siis ulkopuolelta maalipintaa vaille valmis.

– Pulpettikatto kuuluu ehdottomiin suosikkeihimme ja se olisikin tullut meille, jos rakennustapaohje ei olisi sitä kieltänyt. Jokaisella asuinalueella on oma tyylinsä. Mietimme myös kaksikerroksista taloa, mutta valitsimme kuitenkin yksitasoisen kodin sen helppouden vuoksi.

– Uutta taloa suunnitellessamme mietimme tulevaisuuden tarpeita jo etukäteen; tilaa tulee olemaan sen verran, että lapset saavat teini-iässä olla omassa rauhassaan. Tällä hetkellä 4-vuotias ja pian 2-vuotias eivät kaipaa paljoa tilaa, mutta mietimme kyllä valmiiksi jo mihin kaikki hikiset jääkiekkotarvikkeet tai ratsastusvaatteet laitetaan.

Titan ja Henrin omakotitalosta tulee moderni puutalo. ( KUVA: Titta Lauri )

Titan ja Henrin omakotitalosta tulee moderni puutalo. ( KUVA: Titta Lauri )

Rakennusprojektissa Titta ja Henri tekevät itse osan töistä. Heillä on myös palkattuna ammattitaitoinen kirvesmies, jota Titta kehuukin tyytyväisenä.

– Hankala sanoa etukäteen, kuinka paljon tulemme tekemään itse rakennusvaiheessa. Teemme oman osaamisemme mukaan kaikki mitä voimme.

Hienointa talon rakentamisessa on ollut, kun perhe pääsee omalle tontilleen ja kasvoille nousee hymy. Titta kertoo, että ensimmäisen kerran tontille tullessa häntä jopa itketti ilosta. Myös talon suunnittelu ja rakennuksen katselu tuovat iloa päiviin.

– Olemme oppineet rakentamisen aikana monenlaista. Aikataulutus on yksi opituista asioista tärkein; pitää tietää mitä tehdään ja missä vaiheessa. Hankalinta on varmaan ollut ensikertalaisuus ja se, että välillä täytyy kysyä neuvoja. Onneksi aina voi kysyä.

Materiaalivalinnat tarkasti mietittyjä

Kodin pintamateriaalit on jo etukäteen mietitty. Titta on innokas sisustaja ja oma koti on kohteista rakkain. Hän on saanut päättää kodin sisustuksesta lähes yksinään. Sisustusliikkeet ja rautakaupat ovat projektin aikana tulleet tutuiksi ja Titta onkin tuonut mallilaattoja ja värejä kotiin Henrille näytettäväksi. Lopulliset päätökset on tehty molempien mieltymysten mukaisesti. Valinnoissa suosittiin kulutusta kestäviä materiaaleja, esimerkiksi laattalattioita sekä kivitasoja.

– Meille tulee valkoinen koti, toki pientä lisämaustetta kodin pintoihin saadaan sitten sisustuksella. Lapsille tulee väriä ja minulle ja miehelleni riittää harmaan ja mustan sävyt. Pidän myös rouheasta betonipinnasta ja sitä varmasti tulee näkymään sisustuksessa.

– Totta kai elämisen jäljet saavat näkyä, mutta pintamateriaalien kulutuksen kestävyydellä yritämme ehkäistä sitä, ettei parin vuoden päästä tarvitse vaihtaa lattioita tai tasoja.

– Talossamme ei ole yksittäistä asiaa mihin panostaisimme muita enemmän – panostamme kivijalasta kattoon asti kaikkiin osa-alueisiin yhtä paljon. Tärkeintä on saada viihtyisä, meidän näköisemme koti. Jos yksi osa-alue olisi pakko valita, niin viihdymme kyllä molemmat keittiössä; minä leivon ja Henri kokkaa. Keittiössä täytyy siis olla tilaa ja toimivat tilaratkaisut.

Materiaalivalinnoissa suosittiin mustan ja valkoisen sävyjä. ( KUVA: Titta Lauri )

Materiaalivalinnoissa suosittiin mustan ja valkoisen sävyjä. ( KUVA: Titta Lauri )

Rakennusprojektia tehdessä Titta ja Henri ovat huomanneet monia asioita, mitä kannattaa ottaa huomioon ennen rakentamisen aloittamista.

– Kilpailuta hintoja, ensimmäisestä paikasta ei kannata heti ottaa. Vaikka hintojen vertaileminen ja kilpailuttaminen raastaa hermoja, niin sillä säästää rahaa.

– Muista huoltaa myös parisuhdetta, raksa-aikakin loppuu joskus, mutta on hyvä puhua välillä myös jostain muusta kuin laatoista tai vessanpöntöistä.

– Uskokaa unelmiinne ja käyttäkää luovuutta. Ammattitaitoiset yhteistyökumppanit ja työntekijät ovat kaiken A ja O.

Anni Maliniemi

”Emme halua tehdä massaa laadun kustannuksella.”

Turkulaisen suunnittelijapariskunnan toinen osapuoli Olli kertoo pariskunnan ammatissa näkyvistä arvoista.

Saana ja Olli ovat nuori turkulainen suunnittelijapariskunta, joiden tuotteita rakastavat niin sisustusbloggaajat kuin alan ammattilaisetkin.

Suunnittelijapariskunta Olli ja Saana. ( KUVA: Suvi Kesäläinen / http://suvikesalainen.com/ )

Suunnittelijapariskunta Olli ja Saana. ( KUVA: Suvi Kesäläinen / http://suvikesalainen.com/ )

Tuuli puhaltaa kylmästi talvisena päivänä Turussa. Ovisummeri soi ja pieni rautaportti avautuu. Oven takana sijaitsee Saanan ja Ollin toimisto, Kolmio. Kolmanteen kerrokseen kävellessä toimittajan selän takaa kuuluu kovaäänisiä askelia. Olli juoksee ylös portaita pitkin ja moikkaa iloisesti ohi mennessään. Hän jättää oven auki haastattelijaa varten ja naurahtaa, kun huomaa, että toimittaja olikin rappukäytävässä tervehditty nainen. Molemmilla olikin sama osoite.

Saana on käymässä postissa; tänään on viimeinen päivä jolloin voi lähettää paketit niin, että ne ehtivät jouluksi oikeisiin osoitteisiinsa. Joulun aika on yrittäjäpariskunnalle muutenkin kiireistä.

Saana ja Olli suunnittelevat sisustustekstiilejä ekologisesta hamppukankaasta.

– Opiskelimme toista vuotta Turun taideakatemiassa, kun huomasimme ettei markkinoilla ollut ollenkaan ekotekstiilejä selkeillä kuvioilla. Pidämme molemmat selkeistä ja hieman graafisistakin kuvioista, joten aloitimme suunnittelu- ja valmistustyöt. Ideamme oli valmistaa sisustustekstiilejä kierrätyskankaista. Saimme hyvää palautetta sekä paljon huomiota, kun osallistuimme Nuori Yrittäjyys –ohjelmaan ja voitimme sen, Olli kertoo.

Palkinnon voittaminen motivoi pariskuntaa yrittäjyyden saralla ja koulutyöt tehtiin opiskelujen loppuvaiheessa omalle yritykselle.

– Olemme seurustelleet reilut kymmenen vuotta. Saana on enemmän minimalistisen tyylin ystävä ja minä graafisempi. Kun molemmat tykkäävät erilaisista tyyleistä, muotoilulle syntyy hyvä jännite.

Kahdesta luonnoksesta yksi printti

Maailman synty -mallisto on yksi Saanan ja Ollin rakastetuista mallistoista. ( KUVA: Unto Rautio / www.untorautio.com )

Maailman synty -mallisto on yksi Saanan ja Ollin rakastetuista mallistoista. ( KUVA: Unto Rautio / http://www.untorautio.com )

Saana ja Olli piirtävät kaikki kuvionsa käsin; molemmat luonnostelevat ensin omanlaisensa kuviot ja lopuksi he kokoavat luonnoksista yhteisen printin. Suunnittelijapari julkaisee yhden malliston vuodessa. Pariskunnan työt ovat saaneet runsaasti huomiota ympäri maailmaa ja he ovat tehneet yhteistyötä erilaisten yritysten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyökumppanien listalla ovat muun muassa Novita, Danto, Lipton ja Amnesty.

– Unelmien suunnittelutyölle ei ole yksittäistä kohdetta, toivomme, että tulevaisuudessa saamme jatkaa samaa linjaa tekstiilien suunnittelussa ja voisimme laajentaa toimintaamme isommaksi. Yksi tavoitteistamme on palkata yrityksellemme henkilö hoitamaan myynti- ja markkinointityötä. Suomessa ei ole yhtäkään designiin erikoistunutta agenttia. Meillä on kyllä useammassa muussa maassa sellainen, mutta Suomessa ei.

– Haluaisimme tehdä yhteistyötä esimerkiksi jonkun suomalaisen teetä valmistavan yrityksen kanssa, voisimme suunnitella teepakettien ulkonäön uusiksi, Olli kertoo teetä juodessaan.

Millaisia persoonia Saana ja Olli sitten ovat printtiensä takana? Olli luonnehtii Saanaa hyvin harkitsevaiseksi, analyyttiseksi ja rauhalliseksi persoonaksi. Itse hän kokee olevansa hieman impulsiivisempi, äänekkäämpi ja hajamielisempi.

– Saana pitää järjestystä yllä ja palauttelee minua välillä maan pinnalle. Saana on enemmän perfektionisti ja jos hän hoitaisi yksin yritystämme, hommia hiottaisiin liikaakin. Minulla voisi sitten enemmän kaaosmaista, Olli naurahtaa.

Suunnittelijapari on saanut laajasti huomiota sisustuslehtien lisäksi myös alan blogeissa. Moni suomalainen sisustusbloggaaja onkin rakastunut heidän tuotteisiinsa.

– Totta kai suosio tuntuu hyvältä, olemme pieni yritys ja kamppailemme samoista palstatiloista isojen brändien kanssa. Olemme iloisia, että tuotteemme kiinnostavat ja saamme näkyvyyttä. Emme olisi ikinä voineet arvata suosiomme suuruutta. Aloitimme toimintamme alun perin siksi, että halusimme suunnitella oman näköisiämme tuotteita. Emme silloin ajatelleet, että tästä tulisi tulevaisuudessa leipä pöytään.

– Noihin aikoihin monet muut suomalaiset muotoiluyritykset valittelivat, ettei Suomessa voi tehdä alan töitä eikä täällä voisi tuottaa mitään. Halusimme näyttää heille, että kyllä voi!

Perinteet inspiroivat

Perinteet inspiroivat Saanaa ja Ollia. ( KUVA: Unto Rautio / www.untorautio.com )

Perinteet inspiroivat Saanaa ja Ollia. ( KUVA: Unto Rautio / http://www.untorautio.com )

Olli kertoo inspiraation suunnittelutöihin tulevan milloin mistäkin, kaikista pienistä asioista arjen ympärillä. Suurimmat yksittäiset inspiraation lähteet kumpuavat vuosien takaa.

– Mielenkiintoiset materiaalit menneisyydestä antavat meille inspiraatiota.

– Haluamme tuoda vanhan ajan estetiikkaa päivitettyinä nykyaikaan. Tykkäämme molemmat ryijyistä ja haluaisimme tuoda esimerkiksi karjalaisten kirjontakuvioita nykypäivään. Idästä tuleva ornamentiikka vaikuttaa myös kuosiemme syntyyn.

Tulevaisuudessa Olli toivoo, että he voisivat tehdä edelleen suunnittelutöitä eivätkä he olisi jääneet junnaamaan paikoilleen. Perinteiset arvot ovat pariskunnalle tärkeitä.

– Haluamme säilyttää riippumattomuuden, rehtiyden ja tietynlaisen notkeuden suunnittelijoina. Suoraselkäisyys on hyvä luonteenpiirre. Meidän täytyy ottaa suunnittelutöissämme huomioon tulevaisuus ympäristöasioiden kannalta.

– Lähtökohtana on kuitenkin se, että yrityksemme langat pysyisivät omissa käsissämme. Meillä ei todellakaan ole mitään sitä vastaan, että meistä tulisi tunnettuja ihan maailmanlaajuisesti.

Olli kehottaa nuoria suunnittelijoita tekemään yrityksen pohjatyöt huolellisesti ennen sen perustamista. Hänen mielestään toimittajat kiinnostuvat yhä enemmän nuorista uusista nimistä ja näkyvyyttä saa tänä päivänä haettua sosiaalisen median kautta.

– Tuotantokaaviot täytyy laskea järkevästi, että jää jotain viivankin alle. Se on ainoa tapa tehdä tätä työtä.

– Suomalaisuutta ei kannata hävetä vaan sitä kannattaa hyödyntää. Nyt on paras aika yrittää!

Suunnittelijapari vaikuttaa hyvin perusteellisilta suunnittelijoilta. He ovat kieltäytyneet muun muassa sellaisista yhteistöistä, joissa tuotteet tuotetaan niin sanotuissa halpamaissa eikä laatua voi taata.

– Emme halua tehdä massaa laadun kustannuksella, Olli tuumailee haastattelun lopuksi.

Saanan ja Ollin Yö metsässä -mallisto on kuvattu kauniissa metsämaisemissa. ( KUVA: Unto Rautio / www.untorautio.com )

Saanan ja Ollin Yö metsässä -mallisto on kuvattu kauniissa metsämaisemissa. ( KUVA: Unto Rautio / http://www.untorautio.com )

 Anni Maliniemi

Leikkisää sisustussuunnittelua

Apricus on tila- ja sisustussuunnitteluun erikoistunut kahden naisen yritys. Sen ovat perustaneet siskokset Suvi-Maria Silvola ja Riikka-Mari Sutinen. Suvi-Maria vastaa Etelä-Suomen suunnittelutöistä, kun taas Riikka-Mari työskentelee Pohjois-Suomen alueella.

Suvi-Maria Silvola työhuoneessaan. ( KUVA: Toni Pirttimaa )

Suvi-Maria Silvola työhuoneessaan. ( KUVA: Toni Pirttimaa )

Suvi-Maria Silvola on valmistunut Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistosta vuonna 1997 ja työskennellyt sen jälkeen muun muassa sisustussuunnittelutoimistossa Jyväskylässä sekä Väritukun palveluksessa ja Sisustussuunnittelijat SI ry:n toiminnanjohtajana Helsingissä.

– Innostus sisustamiseen on peräisin kotoa, kaikki me sisarukset olemme työskennelleet sisustusalan perheyrityksessä, Suvi-Maria kertoo.

Suvi-Maria ei muista haaveilleensa muista ammateista uransa aikana, vaan kertookin kehittävänsä itseään sisustussuunnittelijan ammatissa koko ajan.

– Minulle on ollut tosi iso juttu, että olen päässyt laajentamaan osaamistani kodeista myös julkisten tilojen puolelle.

– Julkisista tiloista olen suunnitellut eniten ravintola- ja toimistotiloja. Olen päässyt suunnittelemaan myös hotellien sisustusta, muun muassa Porvoossa sijaitsevassa Pariisin Ville –hotelli on käsialaani.

Porvoossa sijaitsevan Pariisin Ville -hotellin sisustuksen on suunnitellut Suvi-Maria. ( KUVA: Riitta Supperi )

Porvoossa sijaitsevan Pariisin Ville -hotellin sisustuksen on suunnitellut Suvi-Maria. ( KUVA: Riitta Supperi )

 ”Kerroksellisuus saa näkyä sisustamisessa”

Monet alan ammattilaiset ovat luoneet joko tietoisesti tai vahingossa itselleen helposti tunnistettavan tyylin. Osa suunnittelijoista suunnittelee ajattelemattaan itsensä näköisiä koteja.

– Suunnittelutyössä lähdetään aina liikkeelle asiakkaasta ja hänen persoonastaan.

– Olen aina luullut, ettei minulla ole tunnistettavaa omaa tyyliä, mutta kollegani mielestä minun jokaisessa työssäni näkyy tietty leikkisyys ja se on kyllä ihan totta!

– Minulle kotisuunnittelussa tärkeintä on se, että koti on asukkaidensa näköinen, ei minun näköiseni. Kerroksellisuus, eli eri tyyliä olevat esineet sekä asukkaiden historia, kuuluu näkyä.

Suvi-Marian töitä katsellessa leikkisyyden ja huumorintajun kyllä huomaa; erään ravintolan katosta roikkuu silinterin näköisiä valaisimia ja toimiston lattia muistuttaa kuun pinnalla näkyviä kraattereita. Suvi-Marian puhetta kuunnellessa huomaa, kuinka innostunut nainen on työstänsä. Hän esittelee suunnittelukohteidensa kuvia ja muistelee mistä mikäkin tuote on hankittu. Mieleenpainuvia kohteita hänellä on useita.

Hartwall Areenan MTV median aitio on Suvi-Marian käsialaa. ( KUVA: Thomas Broumand )

Hartwall Areenan MTV median aitio on Suvi-Marian käsialaa. ( KUVA: Thomas Broumand )

– Parasta työssäni on uuden luominen sekä se, kun asiakas kiittää ja ihmettelee, kuinka ihmeessä tiesin mitä he halusivat.

– Mieleenpainuvimmat kohteet ovat olleet sellaisia, joissa on päässyt käyttämään mielikuvitustaan, esimerkiksi SicaPelle-ravintola ja MTV median aitio Hartwall-areenalla.

– Sellaisina hetkinä, kun etsii kesällä ravintolan tyyliin sopivia messinkisiä kynttilänjalkoja Hietaniemen kirpputorilta, työ on enemmän huvia.

 Tulevaisuuden suunnitelmissa auktoriteetin kehittämistä

Ensi vuonna saavutettavan kymmenen vuoden yrittäjyyden kunniaksi Suvi-Maria aikoo uudistaa Apricuksen graafisen ilmeen sekä pitää juhlat! Tulevaisuudessa hän aikoo myös opiskella yrittäjyyttä, vaikka kurssin muodossa.

– Olen luisunut yrittäjyyteen enkä ole ikinä käynyt minkäänlaista yrittäjäkoulutusta. Haluaisin kuitenkin kehittää luovuuden lisäksi myös kaupallista puolta.

Tällä hetkellä Suvi-Marialla on kädet täynnä töitä ja päivät ovat pitkiä. Suunnittelutöitä riittää ja työn alla on muun muassa kolmen uuden ravintolan, jäänmurtajan sekä kirjaston sisustussuunnitelmat. Suunnittelutyön lisäksi Suvi-Maria on Sisustussuunnittelijat SI ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Bar & Bistro Amandan sisustus hurmaa ihanilla väreillään. Suvi-Maria on suunnitellut Amandan sisustuksen. ( KUVA: Pauliina Salonen )

Bar & Bistro Amandan sisustus hurmaa ihanilla väreillään. Suvi-Maria on suunnitellut Amandan sisustuksen. ( KUVA: Pauliina Salonen )

Kysyttäessä yrittäjän tulevaisuuden näkymistä, hän miettii pitkään vastausta.

– Ainakaan en halua olla kaikkitietävä ja –osaava, luulen, että haluan koko ajan oppia lisää alasta ja kehittää itseäni sen parissa. Toivon, että saavutan sellaisen auktoriteetin, että voin olla tarpeeksi tiukka, mutta silti oma aito persoonani. Haluan kuunnella asiakkaan toiveet ja niitä kunnioittaen toteuttaa omat visioni.

Sisustussuunnittelijan ammatissa vuoropuhelu on tärkeintä; suunnittelija ei voi hallita kaikkia alan töitä, joten on hyvä kuunnella myös muita alan osaajia.

– Työtä ei kannata tehdä yksin, se on paljon rikkaampaa kollegoiden kanssa. Kannattaa myös kuunnella alan konkareita, sillä heissä on paljon potentiaalia.

– Yhteisillä koulutus- ja messumatkoilla on aina mukavaa, kollegoilta saa paljon erilaisia näkökulmia asioihin, Suvi-Maria kiteyttää.

Suvi-Maria etsi SicaPelle-ravintolan tyyliin sopivia messinkisiä kynttilänjalkoja Hietaniemen kirpputorilta. ( KUVA: Johannes Romppanen )

Suvi-Maria etsi SicaPelle-ravintolan tyyliin sopivia messinkisiä kynttilänjalkoja Hietaniemen kirpputorilta. ( KUVA: Johannes Romppanen )

Yrittäjänaisen unelmakohde olisi oma hotelli Espanjan tai Kreikan saaristossa, jonka saisi itse sisustaa alusta loppuun saakka. Kauhukohde taas olisi sellainen koti, jossa kaikki pitäisi aloittaa ihan alusta eivätkä asukkaat suostuisi kertomaan mitään itsestään.

Televisiossa nähdään koko ajan uusia sisustusohjelmia ja ihmisillä onkin ammatista usein sellainen käsitys, että sisustussuunnittelija valitsee vain koristetyynyjä ja seinien värejä. Todellisuudessa näin ei ole.

– Suunnittelijan työ ei ole pelkästään värien valitsemista, ammattilaisen tulee ottaa vastuu suunnitelmistaan. Usein ratkaisut liittyvät asumisturvallisuuteen tai rakenteiden ja pintojen kestävyyteen. Suunnittelijan täytyy myös osata kommunikoida urakoitsijan kanssa ja piirustusten täytyy olla sellaisia, että muutkin ymmärtävät niitä. Tekninen puoli pitää olla hallussa, Suvi-Maria kertoo.

Suvi-Maria Silvola ( KUVA: Tanja Heikkilä )

Suvi-Maria Silvola ( KUVA: Tanja Heikkilä )

Sisustussuunnittelijan kolme faktaa;

1. Enimmäkseen sisustussuunnittelijan työ on duunarityötä; välillä mittaillaan ulkona sormet kohmeessa ja saappaat savessa.

2. Aikataulut ovat usein tosi tiukkoja. Kalusteiden toimitusajat voivat olla pitkiä tai työhön on varattu vähän aikaa. Ravintoloiden täytyy tietää kuukausia ennen avaamista millainen sisustus heille on tulossa.

3. Televisiossa nähtävät sisustusohjelmat vääristävät alaa. Suunnittelutyö ei oikeasti valmistu yhdessä yössä eivätkä budjetit ole aina todellisia televisiossa.

Anni Maliniemi